Oulun Silmäkirurgia Oy - Silmälääkäri Ossi Kaijanen

Oulun Silmäkirurgia -Blogi

silmäsairauksien
tutkimus ja hoito

Asiakaslähtöistä silmälääkäripalvelua vuosien kokemuksella.

Hyvä näkö – pelkkä lasiton utopia?

Mitä on hyvä näkö?

Hyvin yksinkertaisesti sanottuna, hyvä näkö on sitä, että näkee riittävästi. Se, mikä jokaiselle on riittävää, on täysin yksilöllistä. Kriteereinä voi olla, että pystyy näkemään rakkaan ihmisen kasvot aamuisin tai että erottaa kaikki värit kauniin auringonlaskun värjäävästä maisemasta tai näkee lempijoukkueen tekemän voittomaalin piippuhyllyltä katsottuna.

Hyvä näkö edellyttää myös kauniiden värisävyjen erottamista

Hyvä näkö ei välttämättä tarkoita sitä, että ei tarvitse käyttää silmälaseja. Toisin sanoen, jos jollakin on paljon plussaa tai miinusta laseissa ei tarkoita, että hänellä on huono näkö. Hyvin usein kuuleekin sanottavan että ”jollain henkilöllä on tosi huono näkö, koska hän käyttää silmälaseja”. Tämä on todella väärä arvio tilanteesta.

Meille silmälääkäreille (ja uskoisin, että myös optikoille) ”hyvä näkö” tarkoittaa normaalia näöntarkkuutta parhaalla lasikorjauksella. Normaaliksi näöntarkkuudeksi on sovittu numeerinen arvo 1.0. Silloin ihminen erottaa 6m etäisyydeltä kaksi muotoa toisistaan, mitkä ovat erotettuna 1,75mm välimatkalla.

Foropterilla saadan näppärästi lasivahvuudet mitattua!

Moni ihminen näkee tätäkin tarkemmin, 1.2 tai jopa 1.8. Tällöin voidaan ajatella, että heillä on erinomainen näöntarkkuus. Moni silmälaseja pitävä näkee jopa tarkemmin kuin henkilö, kellä ei ole mitään silmälaseja käytössä. Kuinka rillikallella voi silloin olla ”huono näkö”? 1.0 arvo on yleisesti vähimmäisvaatimus puhuttaessa normaalista. Alentunut näöntarkkuus taas viittaa johonkin silmäsairauteen, kuten esimerkiksi kaihiin. Jos optikko ei parhaallakaan lasikorjauksella saa näöntarkkuutta normaalille tasolle, on silloin syytä silmälääkärin tarkistaa tilanne sairauksien varalta.

Minulle lasivahvuus on pikemminkin ominaisuus siinä missä silmien väri tai henkilön pituus. Se, että tarvitsee silmälaseissaan joko miinus- (myopia), plus- (hyperopia) tai hajataiton (astigmatismus) korjausta ei ole sairaus, vaikka näille on omat diagnoosinumerot olemassa. Eihän vaatturikaan mieti, että oletko liian pitkä tai liian lyhyt uutta pukua varten – se tehdään sinun mittojesi mukaan.

Koekehykset ovat tämän silmälääkärin valinta lasien testaukseen!

Silmälasien käyttö kannattaa ajatella eräänlaisena tasoituksena: lasienkäyttäjillä on eri tasoitus (esim. -4,75) kuin lasittomilla (±0). Tämä tasoitus pitää ottaa alkuun huomioon, ennen kuin voidaan tarkistaa, kuinka tarkasti ihminen oikeasti näkee.

Pieni anekdootti: Minulla oli pitkään silmälasit käytössä ennen kuin kävin 8 vuotta sitten laser-leikkauksessa. Lasivahvuuteni oli muistaakseni -5,25 / -5,50. Lasien kanssa näin 1.6 molemmilla silmillä. Minulle todettiin, että minulla on huono näkö, vaikka saatoin nähdä heitä tarkemmin niin kauas kuin lähelle! Ilman laseja en tietenkään olisi niin hyvin nähnyt kauas, mutta lasien (eli tässä tapauksessa ”tasoituksen”) kanssa näin erinomaisesti. Nyt laserleikkauksen jälkeen näen 1.0 eli heikommin kuin aiemmin. Tämä on kuitenkin minulle riittävä näöntarkkuus. Olin valmis maksamaan tämän hinnan siitä, että voin elää ilman silmälaseja.

Hyvä näkö edellyttää myös riittävän tarkkaa lähinäköä

Ennen kuin näöntarkkuuksia voidaan verrata (joko eri henkilöiden tai itsensä kesken) etsimme parhaan lasikorjauksen, jolla asiakas näkee mahdollisimman virheettömästi. En kuitenkaan halua todeta, että jollain on parempi näöntarkkuus kuin toisella, koska kyseessä ei ole mikään kisa. Pikemminkin toinen henkilö näkee tarkemmin kuin toinen.

Onko silmälasien vahvuuksilla loppujen lopuksi mitään lääketieteellistä merkitystä? On ja ei. Suuri lasikorjauksen tarve saattaa kertoa riskeistä tiettyihin silmäsairauksiin. Tietyt ammattiryhmät vaativat ettei lasikorjaus saa ylittää tiettyä raja-arvoa (koska muutoin saattaisi tulla ongelmia, jos lasit vaikka äkillisesti hajoaisivat). Kaihin kehittyminen saattaa myös lyhyelläkin aikavälillä muuttaa lasivahvuutta. Yleisesti ottaen asiakkaan lasivahvuus on vain yksi esitieto muiden joukossa.

Tarkka ja riittävä näkökyky on hyvin yksilöllistä. Ammattiautoilijoiden ja lentäjien pitää tietenkin nähdä tarkasti kauas ja erottaa hyvin kontrastit. Valokuvaajien ja kuvataitelijoiden pitää pystyä erottamaan värisävyt hyvin. Filosofeille ehkä tärkeintä on hyvä lukunäkö.

”Ennemminkin laatu ratkaisee, ei niinkään määrä” – Seneca

Älä siis huoli, jos sinulla on paljon plussaa tai miinusta. Vahvuudet, sylinterit ja akselit eivät määritä sinua ihmisenä. Se, kuinka katsot maailmaa lasiesi läpi, määrittää.

Kuuntelusuositus: ”One vision” – Queen

https://www.youtube.com/watch?v=-OGd4gplxQM

https://open.spotify.com/track/2MQMUUxN7NgFxaTfWBlERb

JAa blogipostaus