Oulun Silmäkirurgia Oy - Silmälääkäri Ossi Kaijanen

Oulun Silmäkirurgia -Blogi

silmäsairauksien
tutkimus ja hoito

Asiakaslähtöistä silmälääkäripalvelua vuosien kokemuksella.

Photo by Aliyah Jamous on Unsplash

Itku kuivista silmistä

Eikö olekin ärsyttävää, kun silmiä kirvelee? Tai kun ne vuotavat ulkona ja kajalit valuvat pitkin poskia? Maybe it’s not Maybelline, ehkä silmät ovat ainoastaan kuivat.

Photo by Kat Jayne from Pexels

Silmien kuivuus on mututuntumalla suurin niin kutsuttujen turhien päivystyskäyntien aiheuttaja silmäpäivystyksessä. Oire on niin yleinen, että se vaivaa nuorista aikuisista aina ikäihmisiin asti. Ja varsinkin Suomessa.

Silmä tykkää olla kostea. Se on sen normaali olotila. Jos jostain syystä silmä kuivuu, elimistö lähettää aivoille viestin että ”nyt äkkiä sitä märkää tänne, täällä kuivutaan!”. Tämän vuoksi paradoksaalisesti silmä vuotaa enemmän kyyneleitä, kun se on kuiva. Elimistö yrittää kostuttaa kaikin tavoin silmän pintaa, jolloin kyynelrauhasista pusketaan kaikki neste ulos mitä saadaan tehtyä.

Mutta näin sen ei pitäisi mennä. Kyynelnesteen pitäisi saada aikaa mämmehtyä kyynelrauhasissa, ja tämän jälkeen sekoittua silmäluomista kehittyvään öljyyn, jolloin kyynelnesteestä muodostuu eräänlainen emulsio. Tämä emulsio pysyy paremmin silmän pinnalla kuin nestemäinen kerros, ja myös haihtuu hitaammin.

Kuivat silmät saavat aikaan hyvin moninaisia ongelmia. Yleisin oire mistä ihmiset kärsivät on edellä mainittu vetistäminen, mutta hyvin usein ei tulla ajatelleeksi, että huonontunut näkö voi johtua vain kuivista silmistä.

 

Kuvitelkaa olevanne keskellä kesää, kun rankkasateet piiskaavat ulkona autonne pintaa. Olette lähdössä matkalle jonnekin, ja sateelta suojaan päästyänne auton sisään katsotte ulos ikkunasta. Tuulilasia peittää ohut nestekerros, mutta sen läpi näkee kohtuu helposti. Naapurin Penan uusi ja hieno grilli erottuu turhan hyvin, samoin pihalle jääneet pyykit mitkä nyt saavat kuivua entistä enemmän. Käynnistätte auton, ja samalla pyyhkijät huuhtovat vesipinnan rikki. Yhtäkkiä tuulilasin läpi ei näekään niin tarkasti. Pisarat hajoavat lasin pintaan ja vaikka kuinka vinkkarit ovat täysillä, on näkymä kehno. No, ainakaan Penan grilli ei erotu enää…

Photo by Rohit Ghadge on Unsplash

Näin se käy silmissäkin. Kun ohut kyynelnestekerros hajoaa, tai on liian ohut, on näkymä kehno. Tilannetta ei myöskään helpota se tosiasia, että silmän pinta on ihmisen tarkin tunteva pinta. Jos nestekerrosta ei ole riittävästi, ihminen saattaa tuntea terävää ja pistävää kipua hermoärsytyksen vuoksi. Kokeilkaapa olla hetken aikaa räpsyttämättä silmiä. Todennäköisesti jokainen teistä räpsäyttää reilusti ennen kuin terävää kipua tuntuu. Elimistö on viisas. Se on tehnyt meille refleksin sulkea silmät, jos tuntuu epämukavalta tai jotain tulee nopeasti kohti. Se koko ajan taistelee tahdonalaista silmien auki pitämistä vastaan lähettämällä signaalin aivoihin että ”sulkekaa nyt hemmetti ne silmät ennen kuin käy kipeää!”. Yleensä elimistö voittaa.

No miksi meillä silmät sitten kuivuvat?

Viittasin jo alussa Suomeen. Asumme alueella missä on vuodessa enemmän kylmää kuin lämmintä – ainakin Oulussa. Pakkasilma on kuivaa ilmaa. Ja nykyinen rakennustyyli tripla-ikkunoineen ja eristeineen sekä koneellisine ilmanvaihtoineen (jotta ihana lämpö ei karkaisi) saa aikaan myös sen, ettei ilma pääse kunnolla kiertämään. Ilmanvaihto kuivattaa ilmaa entisestään. Ja pakkasella varsinkin ilma on todella kuivaa, jolloin ne kyyneleet tulevat poskelle heti ulos astuessa kuin missillä kruunajaisissa. Veikkaan, että yksi osasyy miksi kuivasilmäisyydestä ei ennen vanhaan puhuttu, on se, että talot olivat niin paljon vetoisempia ja kosteampia, jolloin silmä (ja home perustuksissa) tykkäsi olosuhteista.

Toinen mielenkiintoinen refleksi ihmisillä on se, että kun me keskitytään katsomaan jotain, kirjaa, telkkaria, pädiä tai puhelinta, meidän räpyttelymme määrä vähenee. Ehkä syy on se, että jokaisen räpytyksen jälkeen meidän pitää nanosekunnin ajan etsiä se kohta mitä olimme intensiivisesti katsomassa. Ja kun räpytteleminen vähenee, se aika minkä silmä on auki, luonnollisesti kasvaa. Ja samalla silmän pinnasta kerkeää kyynelnestettä haihtua entistä enemmän. Ja silmä kuivuu herkemmin. Jokainen meistä (minä mukaan lukien) tuijottaa näyttöjä enemmän kuin pitäisi. Tätä blogiakin kirjoittaessa olen käyttänyt pariin otteeseen jo kostukkeita (ja itkeä samalla kiroten omille pilkkuvirheilleni).

 

Ikääntyminen on väistämätöntä. Ja ikääntyessä kaikki rapistuu ja hidastuu. Ikääntyessä ihmisillä kehittyvän kyynelnesteen määrä voi vähentyä, mutta ennen kaikkea tärkeämpää on luomireunojen rauhasaukkojen tukkeutuminen. Yleensä naisilla herkemmin kuin miehillä, johtuen juuri Maybellinesta ja muista meikkituotteista. Jos luomireunoista ei pääse öljyä silmän pinnalle, nestemäisempi kyynelneste haihtuu entistä herkemmin ja silmät kuivuvat nopeampaa kuin aiemmin.

Ikääntymiseen liittyy pienenä aasinsiltana myös seuraavat syyt: silmäleikkaukset. Oli se sitten kaihileikkaus harmaakaihin poistoa varten hieman varttuneemmalla henkilöllä, tai laserleikkaus laseista eroon pääsemiseksi nuorella aikuisella, molemmat kuivattavat silmiä monimutkaisen reaktion kautta. Vaikka kuinka mainostetaan uusimpia laser-tekniikoita, että ne ovat silmälle hellävaraisia (mikä pitää paikkaansa), totuus on se, että mikä tahansa silmäleikkaus jollain asteella kuivattaa silmää. Yleensä leikkausten aikaansaama kuivuminen on varsin vähäistä. Kun siihen tulee liitännäiseksi muut kuivumista edesauttavat tekijät, voi herkästi tuntua siltä, että kuivuminen johtuu pelkästään leikkauksesta.

Nuorilla ihmisillä voi piilolasien käyttö herkästi kuivattaa silmiä. Niitähän mainostetaan, että ovat 95% vettä ja hengittää 99% yms. Fakta on kuitenkin se, että silmän pinnalla on vierasesine, ja huonolla tuurilla se peittää pintaa juuri siitä kohdin, ettei kyynelneste pääse vaihtumaan silmän pinnan ja piilarin välistä. Piilareista myöhemmin tulevassa blogissa lisää.

 

Ensi kerralla kerron mitä voi ja pitää tehdä kuiville silmille. Jätän nämä ajatukset hautumaan päivän jargonin merkeissä:

Bellin ilmiö. Silmiä suljettaessa tapahtuva katsesuunnan kääntyminen ylöspäin. Tämän tarkoituksena on myös suojata silmän pintaa ja ennen kaikkea sarveiskalvoa (sitä kirkasta osaa silmän etuosassa). Täten räpytellessä, kun yläluomi laskeutuu alaspäin, silmä nopeasti kääntyy myös ylöspäin, jolloin silmän pinnan ”voiteluefekti” on tehokkaampaa.

jk. Itselläni osui pahasti silmään (hehheh!) leffassa Yön Ritari kohta, missä kuvataan Harvey Two-Facea sairaalassa, ja näytetään hänen kasvonsa palovamman jälkeen. Kun hän räpyttelee, vasemman puolen silmässä ei tapahdu Bellin ilmiötä. Onko tämä taiteellinen ratkaisu, vai onko jätetty mainitsematta mahdollinen kasvohermohalvaus, tämä jää arvoitukseksi…

Pitäkää huolta näöstänne!

-Ossi

Kuuntelusuositus: ”Cry, Cry, Cry” – Steve Miller Band

https://www.youtube.com/watch?v=6s5X3ayzLO4

https://open.spotify.com/track/2d9bmhlW2Cq031EtjKcpuo

 

#blogi #kuivatsilmät #silmälääkäri #lääkäri #optiikka #silmäsairaus #kyynel

JAa blogipostaus